Kalevalaisten Naisten Liiton kotisivulla vuoden 2026 teemasta:
"Tänä vuonna keskitymme runolauluun. Se on elävää kulttuuriperintöä, joka muotoutuu myös tässä ajassa. Sitä harjoitetaan kansanmusiikkiryhmissä ja harrastajapohjalta myös kalevalaisten naisten parissa. Runolaulun voi kuvata olevan itämerensuomalaisten kansojen yhteinen laulukieli.
Alun perin runolaulua opittiin suullisesti, mutta runojen tallentamisen ja Kalevalan ilmestymisen myötä sitä on opittu myös lukemalla. Runolaulu on kuulunut ihmisten arkeen ja juhlaan. Sitä on laulettu yksin tai yhdessä. Joskus runolaulua saatetaan säestää kanteleella. Se on laulua, jossa runo noudattaa runolaulumittaa, eli kalevalamittaa. Se perustuu tavallisimmin kahdeksan – joskus yhdeksän tai kymmenen – tavun muodostamaan nelitrokeiseen säkeeseen ja sille on tyypillistä alkusointuisuus, hallittu sanajärjestys ja säkeen ylitys sekä kerto. Paikallisia variaatioita löytyy, joten yhtä ja oikeaa runolaulua ei ole.
Runolaulun aiheina ovat olleet myyttiset kertomukset, loitsut, tunteet, arkiset tapahtumat, juhlat. Keskeinen teema on luonnon elollistaminen ja ihmisen ja luonnon vastavuoroinen suhde. Edelleen suomalaisten kielitajussa, suuressa osassa sananlaskuja, osassa lastenlauluja ja loruja on mukana runolauluperinnettä. Esimerkiksi Tuu, tuu tupakkarulla on runolaulua.
Runolauluteema liittyy myös Kalevalan Euroopan kulttuuriperintötunnukseen ja eepoksen elävään perintöön. Elias Lönnrotin kirjoittaman eepoksen taustalla on karjalais-suomalainen runolaulukulttuuri. Kalevalasta ja sen saamasta tunnuksesta löydät tietoa Kalevalaseuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kotisivuilta.
Kannustamme kaikkia lukijoita ja yhdistyksiä kokeilemaan runolaulua ja järjestämään runolaulutilaisuuksia. Varmasti jokaiselta paikkakunnalta löytyy laulutaitoisia vetäjiä. Tärkeintä on osallistua: runolaulu yhdistää ihmisiä ja se on hyvä syy pyytää mukaan muita yhdistyksiä, lauluharrastajia, eri-ikäisiä ihmisiä päiväkotilaisista senioreihin. Kalevala on sähköisenä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kotisivuilla, joten omaa eeposta ei tarvita mukaan laulutilaisuuksiin.
Runolaulun lomassa voitte pohtia, mitä aineeton kulttuuriperintö on ja miksi siitä on tärkeää puhua. Mitä tunteita runolaulu herättää? Mitä on tämän päivän eurooppalaisuus, miten Kalevala liittyy yhtenäisen Euroopan rakentamiseen? Mikä Kalevalassa on karjalaista, suomalaista, eurooppalaista?
Kalevalan kutsu -laulupajat jatkuvat vuonna 2026 eri puolilla Suomea Kalevalaisten Naisten Liiton koordinoimana. Seuraa uutiskirjeitämme, sosiaalisen median tilejämme ja Pirtaa, jos haluat kuulla missä laulupajoja järjestetään. Seuraava laulupaja järjestetään Tukholmassa yhdessä Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutin kanssa 27.2.2026. Laulupajat toteutetaan Alfred Kordelinin säätiön apurahalla."
Lue lisää runolaulun harjoittamisesta Elävän perinnön kansallisesta luettelosta: https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Runolaulu
Tuu tuu tupakkarulla
Tuu tuu tupakkarulla
mistäs tiesit tänne tulla?
Tulin pitkin turun tietä,
hämäläisten härkätietä.
Mistäs tunsit meidän portin?
Siitä tunsin uuden portin:
haka alla, pyörä päällä
karhun talja portin päällä
Uni kysyi uunin päältä,
unen poika porstuasta:
Onko lasta kätkyeessä,
pientä peitteiden sisässä?
Tuoppa unta tuokkosessa,
kanna vaski vakkasessa,
sillä silmät sivele,
näkymiset näppäele.
Nuku nuku nurmilintu,
väsy väsy västäräkki,
nuku kun minä nukutan,
väsy kun minä väsytän.